Array/fi: what changed
Revision 0 to 1. Removed lines have a minus sign; added lines have a plus sign.
Title: Array/fi
| Old | New | Line | |
|---|---|---|---|
| 1 | + | Taulukko on rakenteellisen [data tyypin](</index.php?title=data_type&action=edit&redlink=1> "data type \(page does not exist\)") käsite.Se ryhmittelee saman tyyppisiä elementtejä. Ryhmä tarjoaa satunnaisen pääsyn jokaiseen sen elementtiin tai komponenttiin, lineaarisella indeksillä. | |
| 2 | + | ||
| 3 | + | Taulukkoa tarkoittava sana `array` on [[Reserved word/fi|varattu sana]]. Sana array on varattu sana. Se esiintyy aina yhdessä sanan [[Of/fi|`of`]] kanssa. | |
| 4 | + | ||
| 5 | + | ## Contents | |
| 6 | + | ||
| 7 | + | * 1 Käsite | |
| 8 | + | * 2 Käyttö | |
| 9 | + | * 2.1 Pituus | |
| 10 | + | * 2.1.1 Staattinen taulukko | |
| 11 | + | * 2.1.2 Dynaamiset taulukot | |
| 12 | + | * 2.2 Elementtien osoittaminen | |
| 13 | + | * 3 Sovellukset | |
| 14 | + | * 4 Katso myös | |
| 15 | + | ||
| 16 | + | ## Käsite | |
| 17 | + | ||
| 18 | + | Taulukko eli `array` on rajoitettu ja järjestetty elementtiyhdistelmä, joilla kaikilla on sama tietotyyppi, jota kutsutaan "perustyypiksi". Sillä on ainakin yksi erillinen, rajattu ulottuvuus, jossa luetellaan peräkkäin kaikki sen elementit. Kukin elementti voidaan yksilöidä yksilöllisesti yhdellä tai useammalla skalaariarvolla, joita kutsutaan indekseiksi, näiden ulottuvuuksien mukaisesti. | |
| 19 | + | ||
| 20 | + | Yksiulotteinen taulukko (`array`) muistuttaa **n-tuple** a, kuten matematiikasta tiedetään, mutta sillä on rajoitus olla homogeeninen (kaikki elementit pitää olla saman tyyppisiä). Kaikkien mahdollisten arvojen, joita tällainen ryhmä voi sisältää, on valikoima homogeeninen peruskartaninen tuote, joka on perustyyppi. | |
| 21 | + | ||
| 22 | + | Kaksiulotteinen taulukko muistuttaa matemaattista konseptia nimeltä matriisi, paitsi homogeenisuusrajoituksella. | |
| 23 | + | ||
| 24 | + | ## Käyttö | |
| 25 | + | ||
| 26 | + | ### Pituus | |
| 27 | + | ||
| 28 | + | Alun perin Pascal:ssa oli vain kiinteän pituuden mukainen taulukko ([[Standard Pascal/fi|Standard Pascal]]). Kuinka monesta elementistä taulukko koostui, oli tiedettävä [[Compile time/fi|käännösaikana]]. Koska tämä osoittautui suureksi rajoitukseksi ja puhumattakaan muutoksista tietokoneiden laitteistoissa, sen jälkeen on perusteltua ottaa askel eteenpäin, vaihtelevan pituinen taulukko esiteltiin. | |
| 29 | + | ||
| 30 | + | [[Extended Pascal]] määritteli tähän käsitteen "schemata". [[Delphi/fi|Delphi]] esitteli “dynamic arrays”. Vuonna 2018 [FPC](</index.php?title=FPC/fi&action=edit&redlink=1> "FPC/fi \(page does not exist\)") tukee viimeksi mainittuja vain pituudeltaan vaihtelevia taulukkoja, kun taas "schemata" -tuki on vasta suunnitteluvaiheessa. | |
| 31 | + | ||
| 32 | + | Riippuen siitä, onko taulukon tarkoitus pystyä muuttamaan sen kokoa, sen määritelmä vaihtelee, mutta vain marginaalisesti. Yksiulotteinen staattinen taulukko tyypin määritelmä näyttää tältä: | |
| 33 | + | ``` | |
| 34 | + | array[indexType] of baseType | |
| 35 | + | ``` | |
| 36 | + | ||
| 37 | + | Dynaamisen taulukkotyypin määritelmä on yksinkertaisesti vapautettu ulottuvuuden määrityksestä: | |
| 38 | + | ``` | |
| 39 | + | array of baseType | |
| 40 | + | ``` | |
| 41 | + | ||
| 42 | + | #### Staattinen taulukko | |
| 43 | + | ||
| 44 | + | Staattisissa taulukoissa kaikki mitta-alueet tunnetaan etukäteen. Kaikkien ulottuvuuksien on oltava peräkkäisiä. Seuraava koodi näyttää voimassa olevat taulukon määritykset, jotka kaikki ovat staattisia. | |
| 45 | + | ``` | |
| 46 | + | program staticArrayDemo(input, output, stderr); | |
| 47 | + | ||
| 48 | + | type | |
| 49 | + | // specifying ordinal types as index directly | |
| 50 | + | ||
| 51 | + | /// allows selection of a character | |
| 52 | + | /// based on a Boolean value | |
| 53 | + | characterChoice = array[boolean] of UCS4char; | |
| 54 | + | ||
| 55 | + | // enumerations | |
| 56 | + | ||
| 57 | + | /// enumerates Cartesian axes | |
| 58 | + | spaceAxis = (xAxis, yAxis, zAxis); | |
| 59 | + | /// a point in three-dimensional Euclidean space | |
| 60 | + | locus = array[spaceAxis] of valReal; | |
| 61 | + | /// a point in a two-dimensional Euclidean plane | |
| 62 | + | point = array[xAxis..yAxis] of valReal; | |
| 63 | + | ||
| 64 | + | // integer subranges | |
| 65 | + | ||
| 66 | + | level = array[-24..24] of longint; | |
| 67 | + | box = array[-1..1, -1..1, -1..1] of boolean; | |
| 68 | + | transformationMatrix = array[0..1, 0..1] of valReal; | |
| 69 | + | begin | |
| 70 | + | end. | |
| 71 | + | ``` | |
| 72 | + | ||
| 73 | + | Koska kaikkien taulukon elementtien täytyy olla osoitettavissa, on olemassa elementtien maksimiraja, jota taulukko voi pitää. Jokaisen taulukon koon ([[SizeOf/fi|`sizeOf`]]) on oltava pienempi kuin [`ptrInt`](<https://www.freepascal.org/docs-html/rtl/system/ptrint.html>)n maksimiarvo. | |
| 74 | + | ||
| 75 | + | #### Dynaamiset taulukot | |
| 76 | + | ||
| 77 | + | [[Dynamic array/fi|Dynaaminen taulukko]] on lähestymistapa, jolla voittaa etukäteen kaikkien ulottuvuuksien tuntemisen rajoitukset. Katso lisätietoja sen omilta sivuilta. | |
| 78 | + | ||
| 79 | + | ### Elementtien osoittaminen | |
| 80 | + | ||
| 81 | + | Taulukon yksittäinen elementti on osoitettu nimeämällä taulukon muuttujan tunniste seuraten kelvoitelukujen sisältämää kelvollista indeksiä joka on hakasulkujen sisällä. | |
| 82 | + | ``` | |
| 83 | + | program arrayAddressDemo(input, output, stderr); | |
| 84 | + | var | |
| 85 | + | msg: array[0..2] of char; | |
| 86 | + | begin | |
| 87 | + | msg[0] := 'H'; | |
| 88 | + | msg[1] := 'i'; | |
| 89 | + | msg[2] := '!'; | |
| 90 | + | writeLn(msg); | |
| 91 | + | end. | |
| 92 | + | ``` | |
| 93 | + | ||
| 94 | + | Moniulotteisten taulukoiden elementtejä voidaan käsitellä kahdella tavalla: joko [[Comma/fi|pilkulla]] erotettavilla indekseillä: | |
| 95 | + | ``` | |
| 96 | + | arrayVariable[firstDimensionIndex, secondDimensionIndex, thirdDimensionIndex] | |
| 97 | + | ``` | |
| 98 | + | ||
| 99 | + | Tai sijoittamalla indeksejä omiin hakasulkeisiin: | |
| 100 | + | ``` | |
| 101 | + | arrayVariable[firstDimensionIndex][secondDimensionIndex][thirdDimensionIndex] | |
| 102 | + | ``` | |
| 103 | + | ||
| 104 | + | Kolmas syntaksellisesti kelvollinen vaihtoehto olisi sekoittaa molemmat tyylit, mutta sitä pidetään huonona tyylinä, ehkä jos ei ole merkkejä ryhmähakemistoille (esim. `x`, `y` ja `z`-koordinaatit verrattuna muihin indekseihin) on OK. Siitä huolimatta vain ensimmäinen mainittu merkintä on voimassa, kun määritetään taulukon tyyppejä. | |
| 105 | + | ||
| 106 | + | Huomaa, että on erittäin tärkeää määritellä indeksejä määritetyssä järjestyksessä kunkin ulottuvuuden alueella. Mieti seuraavaa ohjelmaa. Se kääntyy, mutta epäonnistuu ajon aikana `{$rangeChecks on}`: | |
| 107 | + | ``` | |
| 108 | + | program arrayAddressOrderDemo(input, output, stderr); | |
| 109 | + | {$rangeChecks on} | |
| 110 | + | var | |
| 111 | + | i: integer; | |
| 112 | + | f: array[0..1, 0..3] of boolean; | |
| 113 | + | begin | |
| 114 | + | for i := 0 to 7 do | |
| 115 | + | begin | |
| 116 | + | f[0, i] := true; | |
| 117 | + | end; | |
| 118 | + | end. | |
| 119 | + | ``` | |
| 120 | + | ||
| 121 | + | Vaikka ohjelma todellakin iteroidaan jokaisen taulukon elementin yli, se ei tee sitä suunnitellulla tavalla, mutta hyödyntää sitä, että taulukon sisäinen muistin rakenne, on vain jatkuva muistilohko. Tämä on huonoa tyyliä. Korkean tason kielen ohjelmoijan ei tarvitse huolehtia tietyistä muistin asetteluista. Luola: Tällä tavoin voidaan muokata muita muuttujia. Joka tapauksessa esiintyy [[runtime error/fi|ajonaikainen virhe]], nimittäin ”RTE 216 general protection fault”, jos yritetään päästä muistiin, joka ei kuulu ohjelmoijan toimivaltaan. | |
| 122 | + | ||
| 123 | + | Kun taulukoiden arvoja luetaan niin ettei tarvita sen indeksiä niin voidaan [[for-in loop|`for … in` luupilla]] (silmukalla) käydä taulukko läpi. | |
| 124 | + | ||
| 125 | + | ||
| 126 | + | ||
| 127 | + | ## Sovellukset | |
| 128 | + | ||
| 129 | + | Katso esimerkiksi: | |
| 130 | + | ||
| 131 | + | * [[Array sort|array sort]] | |
| 132 | + | * [[15-puzzle/fi|15.peli]] tai [[Peg Solitaire tutorial/fi|Peg]]:n pelilaudan tilat tallennetaan taulukkona | |
| 133 | + | ||
| 134 | + | Oletus [RTL](</index.php?title=RTL/fi&action=edit&redlink=1> "RTL/fi \(page does not exist\)"): n system käännösyksikön funktio [`system.slice`](<https://www.freepascal.org/docs-html/rtl/system/slice.html>) palauttaa taulukon alkuosan, joka on samanlainen kuin Rubyn notation a`arrayVariable[0, n]`. Lisäksi on [`system.arrayStringToPPchar`](<https://www.freepascal.org/docs-html/rtl/system/arraystringtoppchar.html>). Useimmat RTL:n matematiikkayksikön [tilastolliset rutiinit](</index.php?title=Functions_for_descriptive_statistics/fi&action=edit&redlink=1> "Functions for descriptive statistics/fi \(page does not exist\)") hyväksyvät taulukon parametreiksi niinkuin jotkut muutkin rutiinit. | |
| 135 | + | ||
| 136 | + | ## Katso myös | |
| 137 | + | ||
| 138 | + | * [[Type information]] | |
| 139 | + | * Opas: [1-dimensional arrays](</index.php?title=Basic_Pascal_Tutorial/Chapter_5/1-dimensional_arrays/fi&action=edit&redlink=1> "Basic Pascal Tutorial/Chapter 5/1-dimensional arrays/fi \(page does not exist\)") | |
| 140 | + | * Opas: [multidimensional arrays](</index.php?title=Basic_Pascal_Tutorial/Chapter_5/Multidimensional_arrays/fi&action=edit&redlink=1> "Basic Pascal Tutorial/Chapter 5/Multidimensional arrays/fi \(page does not exist\)") | |
| 141 | + | * [[Example: Multidimensional dynamic array|example: multidimensional dynamic array]] | |
| 142 | + | * [[Why Pascal is Not My Favorite Programming Language|Why Pascal is not my favorite programming language § “the size of an array is part of its type”]] | |
| 143 | + | * [[Defensive programming techniques|defensive programming techniques]] | |
| 144 | + | * [[Vectorization|vectorization]] | |
| 145 | + | * [`matrix` unit](<https://www.freepascal.org/docs-html/rtl/matrix/index.html>) | |
| 146 | + | ||
| 147 | + | ||
| 148 | + | ||
| 149 | + | Navikointipalkki: datatyypit Yksinkertaiset datatyypit | [[Boolean/fi|`boolean`]] [[Byte/fi|`byte`]] [`cardinal`](</index.php?title=Cardinal/fi&action=edit&redlink=1> "Cardinal/fi \(page does not exist\)") [`char`](</index.php?title=Char/fi&action=edit&redlink=1> "Char/fi \(page does not exist\)") [[Currency/fi|`currency`]] [[Double/fi|`double`]] [`dword`](</index.php?title=DWord/fi&action=edit&redlink=1> "DWord/fi \(page does not exist\)") [`extended`](</index.php?title=Extended/fi&action=edit&redlink=1> "Extended/fi \(page does not exist\)") [`int8`](</index.php?title=Int8/fi&action=edit&redlink=1> "Int8/fi \(page does not exist\)") [`int16`](</index.php?title=Int16/fi&action=edit&redlink=1> "Int16/fi \(page does not exist\)") [`int32`](</index.php?title=Int32/fi&action=edit&redlink=1> "Int32/fi \(page does not exist\)") [`int64`](</index.php?title=Int64/fi&action=edit&redlink=1> "Int64/fi \(page does not exist\)") [[Integer/fi|`integer`]] [[Longint/fi|`longint`]] [`real`](</index.php?title=Real/fi&action=edit&redlink=1> "Real/fi \(page does not exist\)") [[Shortint/fi|`shortint`]] [[Single/fi|`single`]] [`smallint`](</index.php?title=Smallint/fi&action=edit&redlink=1> "Smallint/fi \(page does not exist\)") [[Pointer/fi|`pointer`]] [`qword`](</index.php?title=QWord/fi&action=edit&redlink=1> "QWord/fi \(page does not exist\)") [[Word/fi|`word`]] | |
| 150 | + | ---|--- | |
| 151 | + | Monimutkaiset datatyypit | `array` [`class`](</index.php?title=Class/fi&action=edit&redlink=1> "Class/fi \(page does not exist\)") [`object`](</index.php?title=Object/fi&action=edit&redlink=1> "Object/fi \(page does not exist\)") [[Record/fi|`record`]] [[Set/fi|`set`]] [`string`](</index.php?title=String/fi&action=edit&redlink=1> "String/fi \(page does not exist\)") [`shortstring`](</index.php?title=Shortstring/fi&action=edit&redlink=1> "Shortstring/fi \(page does not exist\)") | |
| 152 | + | ||
| 153 | + | ||
| 154 | + | ||
| 155 | + | **** | |
| 156 | + | ||
| 157 | + | --- | |
| 158 | + | *From the Free Pascal wiki, page "Array/fi", as the Internet Archive kept it on 2025-03-25. Copyright stays with the author who wrote it, according to the old wiki's [[Licensing]] page. If you have concerns about this material, [message the admin](/wiki-contact).* |
